4. helmikuuta 2018

Sami Liuhto - Canti di Assisi #runosunnuntai


Liuhdon Heroiini vaikutti minuun yllättävän vahvasti. Mutta olen makuuttanut Canti di Assisia yli puoli vuotta siitä yksinkertaisesta syystä, etten ole uskaltanut tarttua siihen. Kirja on komea, kovakantinen, paksu, punainen ja pelottava. Minun aivoissani ei ole ripaustakaan tämän runoteoksen lukemiseen vaadittavaa analyyttisyyttä, kammoan numeroita ja sanaruudukkoja; aivoni eivät osaa hahmottaa palindromeja, eivätkä ymmärrä Liuhdon omituisia sanajonoja. 'Olin ulalla, ulapalla ja kaikilla U-alkuisilla selittämättömyyksien aalloilla' kuten bloggarikollega Tuija viikko sitten Kangaskosken Pääkalloneuvotteluissa.

Takakansi kertoo että runominä on kirjailija Liuhto itse, joka sekoilee ja matkailee Italiassa, etenkin Assisin kaupungissa vuonna 2014. Loputtomiin ja kekseliäästi luotuihin sananeliöihin tuon saapasmaan kaupungit lyövät oman leimansa. Matkailijalla on pakkomielle Casa Malapartesta Caprin saarella. Sinne matkustus sumentuneilla aivoilla on hyvin monimutkaista, turistitkin ärsyttävät ja vouhkaavat. Pyhä Fransiscus Assisilainen puuhasteli sitä sun tätä noilla tienoilla: lauloi auringon / siivosi kirkot luuti / pöllysi Spelloon asti. Ezra Poundin Pisan Cantos kuumottaa ja kiehuu runominän päässä.


Sanon runominän sanoja muokaten Sananeliö ain't my kinda poem, certainement. Pyydän anteeksi, arvoisa runoilija. Koska aivoni eivät taivu neliöihin eivätkä ruudukoihin, keskityn jatkossa enimmäkseen kirjoitettuun sanaan, mutta lukijan iloksi julkaisen postauksessa pari sananeliökollaasia.

Enpä tiedä löytyykö Liuhdon visuaalisten ynnä muiden keinojen valikoimasta vielä jotain, jota ei ole käytetty Canti di Assisissa. Tässä on vaikka mitä: loputtomasti sana- ja numeroneliöitä, ylä-, ala- ja keskiviitteitä; viittauksia muuhun kirjallisuuteen, katkonaisia, loputtomiin juoksevia lauseita ja niitä palindromeja joita en ymmärrä. Jotkut tekstiblokit ovat niin pientä fonttia, että ne lienevät lähinnä visuaalisuuden vuoksi. Sekavaa vuodatusmaista kerrontaa näiden välissä:

Ehkä kirjoitan tästä matkakertomuksen johonkin hyvinmaksavaan lehteen. Kuten tunnettua en enää anna kynäni töitä ilmaiseksi jakoon, sillä rahvaan kuuluu maksaa kauneudesta ja maksaminen on rahvaalle aina hyvin vaikeaa...... Onpa miellyttävä puinen mäki tuossa, tahdon asua täällä...... Casa Malapartesta tulee malapartelainen seikkailu, missä ei ole järjen hiventäkään. Järven. Oligomineraali. Narni. Rouva istui viereen......Mitä jos kirjoittaisin sunnuntaina matkastani hupaisan selosteen? Esittelisin siinä poetiikkaani, kertoisin metrorunoista, neliöistä ynnä muusta. Sellainen viiden liuskan hölötys.

Näin jatkuu runoilijan harhainen ajatus ja matka. Runoretki Casa Malaparteen väsyttää hänet siinä määrin, että  hän pohtii jotta tokkopa rasituksesta toipuukaan. Jossain vaiheessa runoilija joutuu Sveitsiin ja sanoo pitävänsä sveitsiläisistä kun on yhden tavannut. Kotimatka on kimurantti juttu, sillä lentokentän portit vaihtuvat ei'eitistä joksikin muuksi ja koneessa pikkulapset itkevät, pelkäävät ja itkevät.

Julkaisemisella ei ole väliä, kirjoittamisella on, kokonaisuudella, jatkumolla, kohta ollaan maassa...... Valoja näkyy......Olen tarpeeksi hermostunut jo nyt. Helvi Hämäläisen kommentti Aronpurosta, Selosta & Saarikoskesta olisi hyvä liittää johonkin......


Canti di Assisi on jo runogenrensä puolesta marginaalikirjallisuutta, mutta sen tyyli viskaa sen marginaalin marginaaliin. Se on sääli. Kokoelma on ilottelevan kokeileva ja älykäs eikä sen arvoa vähennä yhtään se, ettei se minulle avautunut. Ei voi kuin ihailla sitä, miten Liuhdon aivot toimivat ja raksuttavat.  En laskenut sana- ja numeroruudukoiden määrää enkä uskalla tehdä diagoosia; onko kyse pakkomielteisestä neuroosista vai vaan vahvasta persoonallisesta viehtymyksestä. Kustantamon sivulla sanotaan - ilmeisen sarkastisesti tai ironisesti tai vaan vitsinä, että runoilijan aivosolut ovat kadonneet. Mutta eihän se niin mene, muitakin mielipiteitä on:

1)
Kirjallinen neliö, kuutio ja ristikko. Totaalisuuden ylittävä mestariteos pakkoneuroottisen realismin alalla. Canti di Assisin jälkeen suomalainen kulttuuri ei voi palata entiseen. Allekirjoittanut jää odottamaan mahdollisuutta palkita teos korkean profiilin kirjallisuuspalkinnolla. - Maaria Ylikangas, insinöörin rouva

2)
Sanassa on kaikki. Mutta sanassa on kaikki vain koska sanojen ja kirjainten välissä ei ole mitään. Sanat ja kirjaimet ilmestyvät tyhjästä. Ilman tyhjyyttä ei ole tekstiäkään. Sami Liuhto osaa ladata molemmat. - Karri Kokko

3)
Tuli ja savu puolestaan tuumi näin.

4)
Kokoelmasta Reijo Valta.

Sami Liuhto
Canti di Assisi
Ntamo 2016

Omasta hyllystä

Runosunnuntaissa tänään mukana:
Luovasti vinossa / Esther Helmiä 
Harmaasusi / Harri Markoff  
SusuPetalin kuvaruno
❤︎

Sami Liuhdon taudinkuvan esityksiä löytyy runsaasti Youtubesta.
Klikkaa vaikkapa tähän riemastuttavaan ja tarttuvaan  - Peut-être qu'un jour!

8 kommenttia:

  1. Ai et Riitta ole analyyttinen ja hahmota numeroita. Olipa yllätys! Luulin sinun olevan lahjakas myös noilla saroilla. Omituisin esittelemäsi kirja, ehkä ikinä. Jotain kiehtovaa noissa esimerkki ruudukoissa on. En silti riennä ostamaan tätä kirjaa, enkä toivo lahjaksi. Itse olen vanhanaikaisten sanaristikoiden ratkoja. sudokut eivät taivu. Capri on kaunis saari, joten pakkomiellettä siihen en ihmettele. Mahtavaa pyhän ja helmikuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EN ole ollenkaan matemaattinen Kirsti :) Aikamoinen lukukokemus, ei ole joka tytön poetiikkaa - mutta pidin kyllä tuosta proosamaisesta & mainiosta vuodatuksesta. Vanhahtava posetiivarimainen kappale soi korvamatona aina kaksi päivää kun sen kuuntelen. Tulee hyvälle tuulelle.

      Toivotan sinulle onnistunutta matkaa - unelmien reissu!

      Poista
  2. On hienoa että ihmiset käyttävät mielikuvitustaan tekiessään runoutta, minä en taivu myöskään näihin tyyleihin. Aivoni ovat vain sanoille, kuville ja väreille ohjatut. Teit kuitenkin oikein hyvän postauksen kirjasta ja esittelit sen niin että minäkin ymmärrän vaikka en tule lukemaan tätä kirjaa. Tosi hienoa sinun monipuolisuus kirjojen suhteen! Hyvää runosunnuntaita myös sinne kylmään Suomeen, ps meillä sataa lunta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kenttä on vapaa, kokeilu sallittu. Mutta kyllähän Liuhto itsekin tietää että tämä tavoittaa vain minipienen joukon. Uskon että pitäisit Heroiinista Esther - se on tähän verrattuna aika 'tavallinen'.

      Poista
  3. Olen lukenut Assisia useaan otteeseen, joka kerralla eri tavalla. Joskus seuraan vain viitteitä, joskus neliöitä, sitten taas jotain muuta. Mielenkiintoista.
    Samin suorasanainen matkakerronta on kiehtovaa, sitä jaksaisin lukea vaikka kuinka paljon.

    Reijo Valta on myös kirjoittanut Assisista. http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2017/12/uumaja-muu.html

    Oma runosunnuntain juttuni löytyy taas nimeni linkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Canti di Assisi ei tyhjene vähällä, minäkin pidin noista hulvattomista matkavuodatuksista. Kiitos runosta & linkistä Susu!

      Poista
  4. Kysyn nyt ensin, että onko olemassa yleisemminkin runosunnuntai? Tai siis postaako monikin runoista sunnuntaisin?

    Itse taivun huonosti mihinkään tiettyihin päiviin sidottuihin juttuihin, mutta asia kiinnostaa siitä huolimatta.

    Mulla on Heroiinikin vielä lukematta varmaan siksi, että se on mulla omana ja kirjastosta lainatut runot kiilaavat aina röyhkeästi sen eteen. Mitä tulee tähän Liuhdon uusimpaan niin ihan loistavaa, että esittelit tämän. Oma etukäteistuntemukseni on: erittäin paljon tai sitten ei ollenkaan. Joskus innostun kovastikin tekemään runotutkimuksia ja runot ovat silloin kuin dekkari, josta etsin milloin mitäkin "todistusaineistoa". Toisinaan taas ei iske, enkä tiedä, mistä se johtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mehän puhuttiin jostain runoille omistetusta viikonpäivästä. Otin sitten sunnuntain, kun on YA-torstaita, dekkaritiistaita, klassikkokeskiviikkoa yms. Keskitän omat runopostaukset sunnuntaille. Markoffin linkkaan (lupa kysytty), samoin Estherin & jos joku haluaa että linkkaan hänen su-postauksensa, sen teen. Ei sen kummempaa, mutta tervetuloa! Plus sitten #runosunnuntai-tagiin sopivat myös yksittäiset runot, #runo18-tagiin vaan kokoelmat :)

      Bloggauksesta selvisi, etten tästä juuri mitään tajunnut. Mutta kokeile. Liuhto on älykäs ja lahjakas tyyppi, mutta Canti di Assisi ei ole joka tytön kokoelma.

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!