21. tammikuuta 2018

Esther Helmiä - Herkin liidoin sinisiipi #runosunnuntai


taivaankaaren sylissä / tarjotaan oranssia juomaa
unelmien tarjottimilta

Nyt eletään sydäntalvea, mutta Herkin liidoin sinisiipi vie kevääseen ja kesään. Lukemisen ajoitus  oli siis aivan loistava minulle, kaamoksen hämärässä väsähtäneelle. Kannen energiaa lataava oranssikin tuntuu hyvältä kuin mielen vitamiinipommi. Liekö Helmiällä ollut kuudes aisti, sillä paatsamasinisiipi on valittu Suomen kansallisperhoseksi vuonna 2017!

AIKA KATOAA TUULEEN
leikin vielä hetken hiuksillasi / solisevan puron naurua kuuntelen
käännän kylkeä sivullisille /sateenkaarta tavoitan
vielä on meillä aikaa / kutoa verkkoa / saada ansaan aika
kuka huusi tyhjään huoneeseen / kaiku leikki rotkoissa

elämä katoaa tuuleen / ellei ole unelmia

Runokokoelmassa on kaikkiaan  86 runoa, jotka kaikki henkivät herkkää rakkautta luontoon. Helmiä iloitsee keväästä ja kesästä, mutta kärsii minun laillani syksyn pimeydestä ja talven viimasta. Luonto ihastuttaa runoilijaa monimuotoisuudellaan ja luonto on hänelle tärkeä voimaannuttava voimavara. Värit ovat myös tärkeitä sillä runoilijan sielussa asuu taiteilijuus. Jo runojen otsikot kertovat luonnonrakkaudesta: Kesälle isken silmää, Kultaisille siiville, Kuikan huuto, Taivas saat katseeni, Hopeaiset oksat, Joutsenten kyynel ja Laventelin lumo. Tekstien asettelu kirjassa on ilmavaa ja kaunista.

LUMIRUUSUJEN KUTSU
suljen silmäni / hetken vaivun unelmiin
kuljen kohti äänettömyyttä / valkoisille hangille
siellä lepää katseeni / kiteissä hohtavissa
luonnon luovuus soittaa / rakkainta melodiaa

lumiruusujen sinfoniaa

Lukiessa tuntui, että kirjassa on paljon luettavaa. Monissa runokirjoissahan on monesti puolet vähemmän runoja, nekin lyhyitä. Tiedän että runoilija asuu Saksassa, mistä syystä hänen suomen kielensä saattaa tuntua tarkan lukijan korvaan hiukan ruosteiselta. Itse en nyt kuitenkaan kiinnittynyt kielioppiin tai oikeinkirjoitukseen, vaan minua puhutteleviin herkkiin mielikuviin. Olin aistivinani myös hienoista koti-Suomen kaipuuta ja paljonkin kiitollisuutta läheisistä ja rakkaista ihmisistä.

TEEN SINUA
sanoissa mieleni polut / kuvaamattomat tiet
näkemättömät korallit / pikarissa ne tarjoillaan
helmiä muotoillen / kätesi kädessäni
uskaliaan ote / mahlaa janoten
en minä sanoja tee / teen sinua

suudelmista / kosketuksista / muistoista

Monet säkeet jäivät muistiin ja kiihottivat mielikuvitustani. Ajattelin mitä kaikkea tämän tai tuon ympärille voisi kehittää, millaisen toisen tarinan alku se voisi olla. Mutta minä en runoile, ihailen vain muiden runosuonen tuotoksia.

SATEINEN MARRASKUU
ohitetaan marraskuu / mieleni sateesta turta
uomat täynnänsä / ei loppua näkyvissä
päivä toistaan seuraten / sataen
mieli rikkoo ikkunoita / poistaa ovia

että valon helpompi ois / kotiinsa suunnistaa

Olen lukenut Helmiältä aiemmin surutyörunokirjan Surun tie, johon hän puki lohduttomia tuntojaan äidin kuoleman jälkeen. Siinäkin kirjailija löysi lohtua ja voimaa luonnosta. Nyt teemat kuitenkin ovat iloisempia, joskin syksy tuo sateensa ja tuulensa mielenmaisemiin. Minusta tämä on ihana luonnonystävän runokirja, joka pitää toivon ja unelmat elossa muistuttaen, että kohta taas herää uusi kevät ja voimme nauttia kesän kukoistuksesta, väreistä ja tuoksuista kaikin aistein. Runot kannustavat unelmoimaan ja pitämään unelmista kiinni. Allekirjoitan täysin tämän ajatuksen: elämä katoaa tuuleen ellei ole unelmia.
...
unipuvussaan kevät vielä rypisteli 
havitteli aitiopaikkaa
...
Kirja löytyy Adlibriksestä.

Esther Helmiä
Herkin liidoin sinisiipi
BoD 2015
****
Omasta hyllystä
Sitaatit runoilijan luvalla
Hyvää huomenta! - Hyvää runosunnuntaita! 
Julkaisen joka sunnuntai jotain runoista.
Se voi olla muutama yksittäinen runo tai lukukokemukseni jostain runokokoelmasta.

Kuva: eh
Runosunnuntaissa mukana:
Luovasti vinossa / Esther Helmiä / Herkin liidoin sinisiipi
Harmaasusi / Harri Markoff  / Pikku viisarin hoppu
riitta k:n hai(na)ku kommenteissa

Tuija luki Saila Susiluodon upouuden teoksen Metropolis
KosminenK-blogissa oltiin Helena Sinervon uutuuden Mervelin lumoissa: 
❤︎


Reader why did I marry him? -blogin #runo18-haaste on taas käynnissä.  Kurkkaa linkkiin ja tule mukaan, blogi ei ole osallistumisen edellytys! Tänä vuonna luetaan runoja kaikkialta maailmasta ja lopuksi kirjoitetaan luettujen kokoelmien nimistä runo, suunnilleen näin:
'Haasteen päätteeksi jokainen julkaisee "oman" runon, joka muodostetaan luettujen runokokoelmien nimistä ja jota kukin voi halutessaan täydentää omilla sanoillaan. Luettujen runokokoelmien nimet tulee kuitenkin erottaa selvästi kokonaisuudesta esimerkiksi lihavoimalla tai kursivoimalla.'

Itse osallistun #runo18-haasteeseen postaamalla runoista joka sunnuntai.

12 kommenttia:

  1. Kiitos Riitta! Kiitos Esther! Tämä Runosunnuntai onkin muodostunut yhdeksi viikon huippuhetkistä. Siedätyshoitoa runokammoiselle. Mitä olisikaan elämä ilman unelmia - tai toivoa. Hyvää sunnuntaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinä ihana Kirsti <3 Kunhan päästään loppuvuoteen, olet ottanut runot omiksesi :) Joka sunnuntai näitä tulee, postausjono on nytkin piiiiiiitkä.

      Unelmista... Muistan kun olin hyvin alamaissa avioeroni jälkeen. Tuolloin iäkäs, pyörätuolissa istuva isäni sanoi minulle: 'Kuule tytttö, ihmisellä pitää olla unelmia' ❤️

      Poista
  2. Oma tekele:

    Heräävät
    vihreät versot
    uusi toivo kainalossaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on valtava määrä hyviä runoilijoita, jotka eivät läpäise isompien kustantajien seulaa. Runosunnuntaipostauksissani tuon heitä esiin tunnettujen nimien ohella. Runojen bloggausjononi on pitempi kuin proosan - näinkin voi käydä!

      Poista
  3. Kiitos Riitta saat kauniisti runoni soimaan esittelyssäsi, ja kiitos että jätit kieliopin ym rauhaan, tiedän että niitä ongelmia siellä on, mutta toivoinkin että juuri runot herättävät kuitenkin sen suurimman ilon. Ja sinun haikusi on vallaton, ja sopii kevään odotteluun joka jo nurkan takana häämöttää :) Mukavaa runonsunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieli- ja mielikuvasi hautasivat minussa asuvan pilkunviilaajan tyystin :) Löysin niin paljon samastuttavaa, myös syksyn loputtomista sateista. Kun kohta lähden lenkille, yritän kuunnella josko lumiruusujen sinfonia soisi täälläkin <3 Mukavaa runosunnuntaita & kiitos!

      Poista
    2. HIenoa Riitta. Esther ei runoissa tarvitse katsoa kielioppia. Tunne, rytmi, rimmaus, asenne tai joku muu on se, joka saa runot toimimaan :)

      Poista
    3. Runot on ihana asia Jokke <3 Kiitos kommentistasi!

      Poista
  4. Kiitos jälleen runosunnuntaista ja Estherin teoksen esittelystä <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos Riitta <3
    Kiva bloggaus, joka tuo kevään ajatuksiin runojen siivin.
    Minulle myös kaamosaika on raskas ja piristyn heti uutena vuotena ja alan odottamaan kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen varmaan ollut ed. elämässä joku etelämaan immeinen, mutta nyt paiskattu elämään tänne arktiseen kylmyyteen :) No, kevättä kohti mennään! Mukavaa runosunnuntaita Mai.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.