30. elokuuta 2017

M. Paulaharju, E. Tarkoma - Kirjailijoiden Hietaniemi

Anni Swan / Sadut kasvattajina
Tommy Tabermann / Modernistit rikkovat riimin
Hilja Haahti / Kirjoittavat Krohnit
Lauri Pohjanpää / Proosan ja lyriikan eriytyviä teitä
Rudolf Koivu / Sadut kasvattajina
Ihmettelet ehkä mitä kansikuvan alla olevat tekstit tarkoittavat, 
mutta odotahan hetki, kaikki selviää pika pikaa!

Kaunis ja hyvinhoidettu Hietaniemen hautausmaa Helsingin ytimessä on sekä rauhallisen sunnuntaikävelyn että kiinnostavan kulttuuriretken kohde - niin helsinkiläisille kuin matkailijoille. Kaikkihan me tiedämme että siellä on Taiteilijakukkula, jossa monet eturivin taiteilijamme ovat saaneet viimeisen leposijansa, ja sieltä löytyvät myös seitsemän Suomen presidentin haudat. Hietaniemeen on perustamisestaan (1829) lähtien haudattu myös suuri joukko kirjailijoita ja alan kulttuurivaikuttajia.

Kirjailijoiden Hietaniemi. Kulttuurikävelijän opas kiinnostaa varmasti jokaista kirjallisuuden ystävää. Kirja on hämmästyttävän runsas faktapaketti lähes 200 kirjailijasta ja muista alan vaikuttajista, jotka on haudattu Hietaniemeen. Paulaharju ja Tarkoma ovat laatineet 16 erilaista kirjallista kulttuuripolkua, jotka vievät niin tunnettujen kuin katveeseenkin jääneiden nimien elämäkertoihin ja tuotantoon. Jokaisen henkilön kohdalla on myös pieni ote heidän tekstistään. Tämä viehätti kovin, vei ajan siivin kauas ja kevensi tiukkaa fakta-aineistoa.

Selkeä, kirjan kansikuvaa mukaileva kartta aloittaa kustakin kulttuuripolusta kertovan luvun. Hautojen sijainnit on merkitty selkeästi vihreällä värillä ja hautausmaalla käytössä olevan merkkijärjestelmän mukaisella numeroinnilla. Eri polkuja kuvaavat esim. otsikot Fennomaanit isänmaan rakentajina, Kirjailijat kustantajina, Kääntäjien matkassa, Vierailla mailla, Draaman luojat ja Elämäkerrallisia kuvia.

Minä voisin vaikka aloittaa polusta Tulenkantajat vapauttavat taiteen, jossa kerrotaan ryhmän synnystä ja sen jäsenistä, joista Hietaniemeen ovat haudatut L. Onerva, Elina Vaara, Mika Waltari, Saima Harmaja, Arvi Kivimaa, Elmer Diktonius, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Ilmari Pimiä.

Alistukaa, avaruudet
pienen tähden välkynnälle!
Tahdon loistaa, tahdon laulaa
kiitoslaulun elämälle.
- L.Onerva (1882-1972), Särjetyt jumalat, 1910 / Tulenkantajat

Sitten voisin piipahtaa vaikka Kirjallisiin salonkeihin ja lukupiireihin, joita pitivät Elisabeth Järnefelt (1839-1929), Maila Talvio (1871-1951) ja rouva Sylvi Kekkonen (1900-1974).

Kirjailijoiden roolit eivät olleet ennenkään suppeasti rajattuja, sillä moni toimi myös kääntäjänä, toimittajana, kriitikkona tai kustannusalalla, ja monen kirjailijan tuotantoon kuului sekä lyriikkaa että proosaa. Itseäni kiinnostivat mm. kustantamoiden synty ja ihmiset näiden yritysten takana. Henkilöiden elämäkerroista selvisi myös kiintoisia sukulaisuussuhteita. Kirja oppaanani ajattelin valita pari kulttuuripolkua ja käväistä Hietaniemessä tunnelmaan sopivana sumuisena myöhäisen syksyn päivänä.
Kuva: Kainuun Eino Leino seura
Eino Leino (1878-1926) on sijoitettu polulle Kritiikki on repliikki. Suomen Kirjailijaliiton pystyttämässä muistomerkissä on Ville Vallgrenin reliefi Leinosta runoilijanhattuineen. Kirjailijaliitto myös ylläpitää Leinon hautaa, ja muistomerkkiin on kaiverrettu Leinon runo::

On elon aika
lyhyt kullakin
siis palakaamme
lieskoin leimuvin
tulessa kohotkaamme korkealle!
Maa maahan jää
mut henki taivahalle.

Kirjailijoiden Hietaniemi antaa hyvän kuvan maamme kirjallisuuden kehittymisestä ja sen vaikuttajista pääkaupunkiseudulla. Toki merkittäviä kirjailijoita on asunut ympäri maata ja heidät on haudattu kotipaikkakunnilleen, mutta liki 200 henkilön otos on vahva. Listoineen ja lähdeaineistoineen 464 sivua käsittävä kirja on erittäin tiivis faktapaketti ja hyvä hakuteos. Kirjassa on mustavalkoisina muotokuvia, kirjojen kansikuvia sekä kuvia haudoista ja muistomerkeistä.

Meidän (suomalaisten) velvollisuus on mahdollisuuksien mukaan pelastaa suomensukuiset kielet katoamasta, eikä mikään muu kansa voi suorittaa sitä yhtä menestyksellisesti kuin me.
- August Ahlqvist (1826-1889) vuonna 1857 / Fennomaanit

1800-luku oli tavattoman tärkeä kansalliselle identiteetille ja suomen kielelle. Fennomaanit puuhasivat väsymättä ja halusivat Suomen kielestä tasavertaisen ruotsin kielen rinnalle mottonaan Arwidsonin (1791-1858) lentävä lause Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia. Kirjailijoiden Hietaniemi vei varsin kiinnostavalle aikamatkalle näiden edesmenneitten kirjailijoiden elämään ja tuotantoon. Heitä meidän on kiittäminen siitä, että suomen kielinen kirjallisuus on tänä päivänä vahvaa ja voi hyvin. Kirjailijoiden Hietaniemi on hieno kulttuurilahja 100-vuotiaalle Suomelle. Itsenäisyyden ja isänmaan ylistykseen yhdyn  tämän tutun kirjasta löytyvän runon sanoin:

Yks voima sydämehen kätketty on,
Se voima on puhdas ja pyhä,
Se tuttuko on vai tuntematon,
Niin valtaa se miestä yhä,
Salamoina se tuntehet saa palamaan,
Se taivaast' on kotoisin kerrotaan,
Ja isänmaa on sen nimi.
- Paavo Cajander (1846-1913), Maljan esitys isänmaalle, 1872 / Fennomaanit

Marjut Paulaharju on eläkkeellä oleva filosofian maisteri ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita kansanperinnettä ja kulttuurihistoriaa käsitteleviä teoksia ja artikkeleita. Kirjallisen työnsä ohella hän on toiminut Bibliophilos-lehden päätoimittajana. 

Elise Tarkoma on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja ja tietokirjailija. Lisäksi hän toimii Bibliophilos-lehden päätoimittajana.

Tuijata on testannut kävelyreittejä jo käytännössä.

Marjut Paulaharju, Elise Tarkoma
Kirjailijoiden Hietaniemi. Kulttuurikävelijän opas
Avain 2017
*****
Lukukappale kustantajalta - kiitos


Osallistun tällä postauksella Klassikkojen lumoissa -blogin järjestämään tietokirjahasteeseen.

10 kommenttia:

  1. Kiitos Riitta! Tosiaan, enpä ole tullut edes ajatelleeksi, kuinka monta Suomen kulttuuriin ja historiaan vaikuttanutta henkilöä Hietaniemeen on haudattu. Tämä kulttuurikävelijän opas on saatava tutkittavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin hämmästytti että heitä oli näin paljon! Valtavasti faktaa, siis hyvin tietokirjamainen, paljon minulle tuntemattomia nimiä - mutta tosi mielenkiintoinen! Aion tutkailla näitä polkuja kun seuraavan kerran menen Hietaniemeen.

      Poista
    2. Kiintoisa postaus kiintoisasta aiheesta! Hietaniemen hautausmaa sinänsä on suuremmoisen kaunis ja rauhoittava monien kävelyhetkien paikka, kulttuurisestikin antoisa ja monet kyyneleet nähnyt...
      Mainio oivallus kirjoittajilta koota tämänkaltainen polkupaketti. Jäin aprikoimaan, mahtaako Marjut Paulaharju olla sukua Samuli Paulaharjulle, tuolle tuotteliaalle ja monipuoliselle kansanperinteen kerääjälle?

      Poista
    3. Paulaharjujen sukulaisuussuhteista en osaa sanoa mitään. Kun asuin Etu-Töölössä kävin useinkin kävelemässä Hietaniemessä, nyt en ole käynyt pitkään aikaan. Hienoa oli, että tekijät olivat keränneet myös unholaan painuneita kirjailijoita, joista me tämän päivän ihmiset emme tiedä mitään.

      Poista
  2. Kuulostaapa mielenkiintoiselta!
    Varmasti oivallinen opas Hietaniemeen suuntaavaan retkipäivään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hautausmailla on aina oma viehätyksensä - vanhat hautakivet ja kaiverrukset. Tämä kirja saa tutkailemaan Hietaniemeä tarkemmin edesmenneitten kirjailijoiden valossa.

      Poista
  3. Kirja olisi varmaan mielenkiintoinen opas, kun kävelee Hietaniemen hautausmaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin niin Mai. Eihän noita muuten löydä kuin sattumalta.

      Poista
  4. Hieno, kattava katsaus kirjaan, Riitta! Testasin kirjaa eilen paikan päällä, sen opasluonnetta. Toimii mainiosti. Pikku lisäyksen huomasin olevan tarpeen kirjan hakemistoihin: sivunumerot pienoiselämäkertoihin, jotta voi löytää mainiot tekstit muutenkin kuin oivallisesti suunnitelluilta reiteiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse huomasin myös tuon sivunumeroiden puutteen, mutta unohdin mainita :) Hienoa että ehdit jo käydä testaamassa!

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...