9. maaliskuuta 2018

A. J. Finn - Nainen ikkunassa


Anna on nelikymppinen newyorkilainen psykologi, joka kärsii vaikeasta posttraumaattisesta stressioireistosta. Hän on menettänyt aivan kaiken: työnsä ja maailman, sillä hän ei pysty agorafobiansa ja paniikkihäiriönsä takia astumaan edes yhtä askelta talonsa puutarhaan. Mies Ed ja tytär Olivia asuvat muualla, mutta Annaa lohduttavat heidän päivittäiset lämminhenkiset puhelunsa. Annan päivät kuluvat vanhoja mustavalkoisia jännityselokuvia katsellen, naapureita tarkkaillen ja netissä surffaten. Agorafobisten nettisivusto on Annalle tärkeä, sillä hän auttaa siellä toisia samasta ongelmasta kärsiviä, onhan hänellä sentään koulutus ja vuosien kokemus lastenpsykologina.

Ainoat livekontaktit ovat fysioterapeutti Bina, joka käy kerran viikossa sekä tapaamiset psykiatri Fieldingin kanssa. Annalla on erittäin vahva lääkitys, paljon pillereitä joita hän popsii miten sattuu, useimmiten yli ohjeen; Pinot Noiria kuluu myös pullokaupalla. Anna on siis tokkurainen, mömmöissä ja kännissä suurimman osan aikaa.

Paljonko olen juonut? Aivan: kaksi pulloa. Ja lounaalla myös. Se tekee... paljon viiniä. Uskallan myöntää sen. Ja entä lääkkeet: Otinko oikeat annokset aamulla? Otinko edes oikeat lääkkeet? Olen ollut viime aikoina huolimaton.... Ei helvetti, että olenkin kännissä.

Naapurustossa on yksi kovan onnen talo, jossa asukkaat vaihtuvat alinomaa. Nyt sinne ovat muuttaneet Russelit: isä Alistair, äiti Jane ja teinipoika Ethan. Annan silmät nauliutuvat pakkomielteisesti Russeleihin. Kun hän saa kaamean paniikkikohtauksen talonsa ulko-ovella rouva Russel tulee ja auttaa. Annan iloksi ja ihmetykseksi hän ja Jane istuvat keittiössä, rupattelevat ja ryyppäävät monta pullollista punaviiniä. Muutaman päivän kuluttua Anna näkee Russelien ikkunassa välähtävän veitsen ja ikkunaan nojaavan verisen käden. Murha, se on murha! Aviomies on listinyt Janen!

Finn kutoo jäätävän hyvän trillerin, jossa lukija ei tiedä mikä on totta ja mikä pökkyräisen Annan harhaa. Konstaapeli Little ja herra Russel leimaavat naisen kajahtaneeksi, sillä perheessä on vaimo ja äiti - mutta se ei ole Annan tuntema Jane. Epäilyksiä kohdistuu myös Annan kellarikerroksen komeaan vuokralaiseen Davidiin, jolla on rikosrekisteri.

Hätkähdän niin että selkäni nousee kaarelle. Pääni kiertyy oven suuntaan. Valo sytyttää huoneen roihuun, polttaa sen valkoiseksi. Xx seisoo ovella karmiin nojaten, sadeveden kehrä päänsä ympärillä, huivi löysästi kaulalla.

Trilleri on hienosti rakennettu. Finn kuvaa mielettömän tarkkanäköisesti Annan sumuisten päivien vellovaa menoa. Päivät sulautuvat öihin, yöt uniin & harhoihin ja taustalla pauhaavien klassikkojännäreitten vuorosanoihin. Annan kriisin karmivaa syytä ja hänen ammatti- ja perhetaustaansa valotetaan pikku hiljaa. Naisen kokemat ahdistus- ja paniikkikohtaukset tulivat liki, tuntui kuin olisi itsekin ollut Annan kokemassa pelottavassa tilanteessa. Jännitys tihentyi sivu sivulta loppua kohden, eikä sairasta pahista osannut arvata ollenkaan. Hyytävien käänteiden jälkeen juttu tietysti selviää. Anna teki oikeastaan vain yhden erehdyksen toimiessaan Lääkäri ottaa vastaan -nimimerkillä Agora-sivustolla. Selvisi myös syy siihen, miksi Anna asui erossa perheestään. Hieno ja jännittävä esikoisteos.

Tosin minua häiritsi Annan järjetön ryypiskely. Tiesihän hän ammatti-ihmisenä, että hänen käyttämänsä lääkkeet ja alkoholi ovat hengenvaarallinen yhdistelmä. Kyllähän tuommoisesta sekakäytöstä koomisia kirjallisia tilanteita irtoaa, mutta live-elämässä hauskuus olisi kaukana.

A. J. Finn on pseudonyymi, jonka takaa löytyy New Yorkissa asuva, vuonna 1979 syntynyt kustantaja Daniel Mallory. 

Avoimia paikkoja kammoava Anna ei pysty poistumaan kodistaan New Yorkin Harlemissa, minkä vuoksi hän viettää päivänsä neljän seinän sisällä vakoillen naapuriensa elämää. Kun taloon muuttaa salaperäinen Russellien perhe, alkaa Anna seurata heitä lähes pakkomielteisesti. Eräänä iltana Anna näkee ikkunasta, kun joku puukottaa perheen äidin Janen.


A. J. Finn 
The Woman in the Window 2018
Nainen ikkunassa
Suomentanut Jaakko Kankaanpää
Kansi
Otava 2018
****
Kustantajan lukukappale - kiitos

8 kommenttia:

  1. Olen huomannut, että aika monessa jännärissä päähenkilö tai poliisit ovat sekakäyttäjiä. Käyttö on sitten ihan älytöntä sekoilua. Olen samaa mieltä, että live-elämässä hauskuus olisi kaukana ryypiskelystä ja lääkkeiden/huumeiden käytöstä.
    Toki sellaisia henkilöitä löytyy livestäkin. Varmaan melkein jokaisen työpaikalta löytyy liikakäyttäjä, mutta sellainen elämä lähinnä säälittää.

    Olin myöhäisherännäinen tämän kirjan kanssa, joten se kostautuu pitkällä varauslistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä koko juju perustui Annan psyykenlääkkeiden ja alkoholin yhdistelmään. Ihme että Finn piti hahmonsa hengissä, tuommoinen on oikeasti hengenvaarallista. Mutta loistavasti Finn kirjoittaa, pitää ottaa fiktiona.

      Poista
  2. Herätit mielenkiintoni kirjaa kohtaan, mutta tuo ylenmääräinen lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö arveluttaa. Se liippaa liian läheltä. Se kun on syy siihen, että jotkut lapsemme ovat päätyneet meidän lapsiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosielämässä ei mitään ihannoitavaa. Elämät aivan sekaisin, sekä käyttäjältä että läheisiltä.

      Poista
  3. Hi! It looks very interesting. Thanks for sharing.

    VastaaPoista
  4. Kiitos arvostelusta! Tämä kuulostaa hämmästyttävän paljon Nainen junassa -jännärin uusinnalta. Hämmentävää. Ilmeisesti kuitenkin kannattaa lukea - kyllähän hyvä jännäri aina paikkansa ansaitsee, vaikkei olisikaan maailman omaperäisin idealtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minusta hyvä. En ole lukenut Nainen junassa -trilleriä, joten en voi verrata. Finn kuvasi hyvin Annan pökkeröistä oloa ja ajatuksia.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.