27. elokuuta 2017

Runokuu: Rakkaudesta runoon


En yleensä harrasta avautumisia blogiteksteissäni, mutta ehkäpä nyt teen Runokuun kunniaksi poikkeuksen. Kuten festivaaliviikon rakkausteemaan sopii, tunnustan: Olen rakastunut - runoon. Mitenkäs tässä näin pääsi käymään, jalat maassa kulkevalle keski-ikäiselle naisihmiselle? Eivätkös runot ja rakkaus ja höpsö hullaantuminen olekin nuorten asioita? Onhan tässä runorakkaudessa ihanatkin puolensa, mutta minä etsin nyt syyllistä - pilke silmäkulmassa, ehkä. Suhteeni runouteen on ollut samanlainen kuin varsin monen, paljonkin kirjallisuutta lukevan - viileä. Mutta sitten Reader why did I marry him? -blogin Omppu heitti ilmoille Runohaasteen tämän vuoden alussa. Yllytyshullu kun olen, annoin runoudelle varovasti mahdollisuuden. Ryhdyin tutustumaan nykyrunouteen ja lukemaan oudoilta tuntuvia säkeitä. Eipä tullut vastaan totuttua runomittaa, ei loppusointuja eikä paljon hempeyttäkään. Pitkiä tiiviitä litanioita, merkillisiä kielikuvia ja pomppivaa typografiaa. Vaikeaa, vaikeaa, tuumasin.

Mutta suomalainen sisuhan ei periksi anna - prkl. Kokoelma kokoelmalta runot ovat alkaneet avautua paremmin, tosin joskus vain pienen rakosen verran. Runorakkaudesta minun on syyttäminen siis ensiksikin Omppua; toiseksi Satu Grünthalin toimittamaa Säkeilyvaaraa, joka on aivan ihana runoutta avaava teos; kolmanneksi syytettyjen penkille istutan Sinikka Vuolan & Replikan, vaikka se ei nyt runokirja olekaan, mutta löysin sen avulla hänen runonsa myös; sinne penkille istutan myös Ilpo Tiihosen & Largon sekä Anja Erämajan, jonka hengästyttävä runokokoelma Töölönlahti vei jalat alta. Ehkä liioittelen vähän räjäytti tajunnan - no, ehkä minäkin liioittelen vähän. Kyllä sinne syytettyjen penkille on passitettava vielä SusuPetalkin runoilevine vanhoine & nuorempine poikaystävineen ja kaikenikäisine tyttökavereinen. Alkaa olla tungosta vai mitä?

Kuvat Lavaklubilta: Eetu & Anna-Riikka

Näin se nyt vaan on edennyt, pikkuamorin nuoli ei tainnuttanut kerralla, mutta rakkaus runoon alkoi pikku hiljaa kuumeta, kohta jo polttaa. Tiistaina Runokuun SUOMI ON RUNO -runomaraton sitten sytytti roihun. Löysin nimittäin itseni, mukaan raahaamani siipan kera, elämäni ensimmäisestä lavarunotapahtumasta. Sali oli täpötäysi, ei yhtään istumapaikkaa missään, seisoin ja tuskailin - pitkään ennen kuin väljeni ja istumapaikka löytyi. Mutta lumouduin.

Kirjailija Tuija Välipakka perusti SUOMI ON RUNO -blogin vuoden alussa juhlistamaan Suomi100 -juhlavuotta - ei ansiotarkoituksessa, vaan rakkaudesta runoon. Blogissa julkaistaan joka maanantai uusi, ennen julkaisematon suomalainen runo. Tuija itse sanoo bloginsa ideasta näin:
Mikä olisikaan parempi lahja Suomelle ja suomalaisille runon ystäville kuin kymmenittäin uusia, julkaisemattomia tekstejä! Tämän me saamme: 52 maanantaita, 52 runoilijaa, 52 uutta runoa. Ja tämä on tärkeää: blogi taltioi tuleviin vuosiin vuoden 2017 suomalaisen, ainutlaatuisen runomaiseman nautittavaksi yhä uudelleen.

Jos et ole vielä SUOMI ON RUNO -blogiin tutustunut, kurkkaa nyt. Aivan mahtava idea! Tästä Välipakan poppoosta oli 24 runoilijaa Lavaklubin lavalla sytyttämässä runoinnostusta helsinkiläisten sydämiin. Lehdistöstä ainakin Aamulehti oli paikalla ja kirjoitti hienon jutun. Kolmituntinen runomaraton Lavaklubilla oli mahtava elämys: eturivin runoilijamme siinä lavalla muutaman metrin päässä esittämässä livenä syvimpiä tuntojaan ja avaamassa sieluaan. Runot tarjoiltiin muutaman runoilijan seteissä, joiden aiheet olivat: Tämä hetki, Alueet, Sinua kohti, Rakkaus ja kuolema ja Yhteydet ja yhteisöt.

Livenä ja intiimisti esitettyinä runot heräsivät henkiin aivan toisella tapaa kuin vain kirjasta lukemalla. Jotkut runoilijoista olivat kuin teatterikorkeasta tulleita, mutta aivan jokaisella oli oma persoonallinen tapansa esittää ja käsitellä kulloistakin teemaa: leiskuvan punatukkainen Katariina Vuorinen oli kuin shamaani transsissa, Tomi Kontion melko hiljaista lausuntaa oli kuunneltava melkein hengittämättä ja Jouni Inkalan esityksessä etelän itsemurharadan veturinkuljettajan tragedia meni sieluun. Loistava oli koko kavalkadi.

Kaupunkisuunnittelun iloille!

Kun nykyrunoilijat voivat myös olla näin komeita ja hurmaavia kuin Juha Rautio, jalathan siinä alta menevät! Riemastuin vallan mahdottomasti hänen pitkän pitkästä runostaan Merkittävimmät puistot alueittain. Voi mitä vuodatusta ja sarkasmia! Oli pakko ostaa omaksi hänen runokirjansa Istu laulu - ikäänkuin lahjaksi miehelleni, jolle Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tuttu paikka - seli, seli. Huomasin myös että Rautio on suomentanut Raymond Carverin runoja, joiden rosoisuuteen itsekin keväällä ihastuin.

Listasin tämän postauksen loppuun vielä Lavaklubilla esiintyneet SUOMI ON RUNO -blogin runoilijat ja etsin Wikipediasta heistä lyhyet luonnehdinnat - itselleni muistiin, toivoen että listauksesta on iloa sinullekin. Voisin päättää tämän postauksen kirjabloggarikollegani Tuija Takalan selkorunoon, joka ylistää kirjallisuuden ihmisiä yhdistävää ja elämyksiä tuottavaa ihmettä. Runouden osalta lisäisin että livenä se on ehdottomasti vielä sytyttävämpää!

Sanat on kirjoitettu paperille.
Minä näen ja luen ne,
niin myös sinä.

Joka kerta minua koskettaa
tämä ihmeellinen mahdollisuus.
Voi jakaa paperilla maailman.

- Onnen asioita, Avain 2017



Bye, bye Runokuu - tapaamisiin ensi vuonna!
Mutta muista:
jo huomenna ilmestyy SUOMI ON RUNO -blogissa uunituore runo!
Kenen, se selviää klikkaamalla.

Anja Erämaja s. 1963 Ensimmäinen proosarunokokoelma Laulajan paperit (2005), joka oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Runeberg-palkinnon saajaksi. Olen lukenut Erämajalta kokoelmat Töölönlahti ja Ehkä liioittelen vähän. Janette Hannukainen s. 1982 Esikoisrunokokoelma Lennä vahingossa (2014). Olli Heikkonen s. 1965 Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto vuonna 2000 kokoelmalla Jakutian aurinko. Heikkoselta on ilmestynyt myös kaksi muuta runokokoelmaa: Kuinka maa muuttui musiikiksi ja Jäätikön ääri. Jouni Inkala s. 1966 Inkalalta on ilmestynyt 12 runokokoelmaa. Hänen esikoisteoksensa Tässä sen reuna (1992) sai ilmestymisvuonnaan J. H. Erkon palkinnon. Olen lukenut Inkalalta kokoelman Nähty. Elämä Anna Elina Isoaro s. 1981 Runoilija, sanataideohjaaja ja kirjallisuusalan sekatyöläinen. Isoaro voitti Runo-Kaarina -kilpailun vuonna 2011 ja Poetry Slamin Suomen mestaruuden vuonna 2005. Hänen esikoisteoksensa Puolen mantereen kerhossa (2011) sai positiivisia arvioita ja myi nopeasti loppuun. Raisa Jäntti s. 1979 Esikoisteos Läpilyöntikipu (2014) voitti Runo-Kaarina -esikoiskirjapalkinnon. Tapani Kinnunen s. 1962 Karismaattinen lavarunoesiintyjä Turusta, joka on julkaissut useita runokokoelmia. Olen lukenut Kinnuselta Ranskalaisen suudelman. Tomi Kontio s. 1966 Kirjoittaa runoja, laulutekstejä, proosaa ja nuortenkirjoja. Esikoisteos Tanssisalitaivaan alla (1993) sai J. H. Erkon palkinnon. Keväällä isä sai siivet (2000) sai Finlandia Junior -palkinnon. Juha Kulmala s.1962 Esikoisteos ...väärin kootut runot (2002). Kirsti Kuronen s. 1966 on kirjoittanut pääasiassa lasten- ja nuortenkirjoja, mutta myös kolme runokokoelmaa ja yhden aikuisten romaanin. Sirpa Kyyrönen s. 1978 Esikoisrunoteos Naispatsaita (2010) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Kyyröselle myönnettiin Katri Vala -palkinto 2011. Olen lukenut Kyyröseltä juuri Ylen Tanssiva karhu -palkinnon voittaneen Ilmajuuret. Tiina Lehikoinen s. 1982 Lehikoisen kolmas teos Samaan aikaan toisaalla (2013) oli Tiiliskivi-palkintoehdokkaana. Esikoiskokoelmallaan Sitruunalumilyhtyjä (2008) hän voitti Vuoden aforismikirja -palkinnon. Risto Oikarinen s. 1978 Esikoiskokoelma Puupuhaltaja (2005). Runoissaan Oikarinen käsittelee mm. uskonnollisen kommunikoinnin mahdollisuuksia, luopumista, rakkautta ja synnyinseutujensa maisemaa. Juha Rautio s. 1980 Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa, joissa on nähty piirteitä beatrunoudesta ja eksistentialismista sekä nostettu esiin yhteiskuntakriittisyys. Rautio on myös suomentanut Raymond Carverin runoja. Helena Sinervo s. 1961 Hänen teoksensa Runoilijan talossa voitti vuoden 2004 Finlandia-palkinnon. Juha Siro s. 1951 kirjailija, runoilija, kirjallisuuskriitikko ja graafikko. Esikoisrunoteos Vapaa pudotus (1998). Sen jälkeen hän on julkaissut neljä runokokoelmaa ja viisi romaania. Anni Sumari s. 1965 Esikoisteos, novellikokoelma Matkakertomuksia pimeästä (1986). Sen jälkeen Sumari on julkaissut 12 muuta teosta, runokokoelmia ja romaanin Junanäytelmä. Miia Toivio s. 1974 Esikoisrunokokoelma Loistaen olet (2007). Teos oli ehdolla Tiiliskivi-palkinnon saajaksi. Jarkko Tontti s. 1971 Esikoisrunokokoelma Vuosikirja (2006) sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon ja oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lasten LukuVarkaus -palkinto fantasiaromaanista Vedeeran taru (2012). Jokohan nyt lukisin pitkään lainassa olleen Jacasserin! Johanna Venho s. 1971 Monesti palkittu Venho on perustanut runouslehti Janon Vilja-Tuulia Huotarisen kanssa ja hänen runojaan ja lastenkirjojaan on käännetty useille kielille. Sinikka Vuola s. 1972 Esikoisteos Orkesteri jota emme kuule (2007) oli ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi, ja sille myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto. Maailman vaikein kieli (2013) oli puolestaan Yleisradion Tanssiva karhu -palkintoehdokas. Esikoisromaani Replika 2016 oli ehdokkaana Runeberg-palkinnon saajaksi. Olen lukenut Sinikalta kaikki nämä kolme. Katariina Vuorinen s. 1976 Esikoisteos Edith suuteli minua unessa (2001) oli ehdokkaana Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Toinen runokokoelma Kylmä rintama ilmestyi vuonna 2006, kolmas runokokoelma Rouvien ja lintujen talo vuonna 2010, ja oli ehdolla Tiiliskivi-palkinnon saajaksi. Olen lukenut Vuorisen 2015 ilmestyneen neljännen kokoelman Uudenvuodenlaki. Tuija Välipakka s. 1967 Hänen tuotantoaan ovat runokokoelma Lasimorsian (2003), romaani Härkätanssija (2004), romaani Maailman vahvin tyttö (2007) sekä teos Sata tapaa tappaa sielu: Narsismin uhrit kertovat (2007).  Kristiina Wallin s. 1971 Hän on julkaissut runokokoelmia, kuunnelmia ja taiteilijakirjoja sekä tehnyt runoihinsa perustuvan audiovisuaalisen installaation.

10 kommenttia:

  1. Hieno avautuminen Riitta. Kiitos, sain taas monta nimeä - sitten joskus - luettavien listalle. Vaikka en ennätä lukea likikään niin paljon kuin haluaisin, monet runot tarttuvat mieleeni samalla tavalla kuin laulujen sanat ilman, että varsinaisesti ajattelen niitä. Ehkä se on runojen rytmi. Epäilen tietäväni sen johtuvan myös siitä, kun minut "pakotettiin" lapsena lavalle esittämään runoja, yhtä tiettyä etenkin. Taidanpa tehdä siitä runokuun kunniaksi postauksen omaan blogiini. Jos ennätän 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa on valtava määrä taitavia nykyrunoilijoita enkä minä tunne heistä promilleakaan :) Koko loppuelämä aikaa tutustua.

      Poista
  2. Ooh, mikä vuodatus ja tunnustus <3
    Kun antaa runolle pikkurillin, se vie koko sydämen!

    Kadehdin noita ihmisiä, jotka uskaltavat nousta lavalle esiintymään. Minusta ei olisi koskaan sellaiseen.
    Onneksi on muita.

    Runollista syksyä Sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tämä oli osaksi hupipainotteinen postaus, mutta lavaklubin ilta oli upea. Ihanaa syksyä sinullekin!

      Poista
  3. Voi Riitta sydän sydän sydän. Nimitän sinut Runouden lähettilääksi. Se, mitä sulle ja sun runosuhteelle on tapahtunut ylittää villeimmätkin odotukseni, mitä oli mielessä, kun runohaasteen perustin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tässä vähän hurvittelin :) Sinä yksi syyllisistä : ) Mahtava ilta kyllä!

      Poista
  4. Ihanaa, että olet löytänyt runot. <3 Itsekin luen runoja välillä, mutta ehkä vielä joku päivä pujahdan täysin niiden hurmioon. Lavarunoutta pitäisi joskus päästä itsekin katsomaan :) /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilta oli mielettömän upea. Se hetki ja tunnelma, itse runojen teksti tietenkin vilahti ohi. Tuon Inkalan runon olin lukenut, joten runoilijan omaa tulkintaa oli hieno kuulla. Kyllä liveä suositan.

      Poista
  5. Hulvatonta menoa runoplulla, siis lavalla. Välität mahtavan tunnelman. Ja suuri kiitos loppusitaatista! 😻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se istui niin hyvin tähänkin :) Ihanaa että oli mahdollisuus mennä kokemaan!

      Poista

Kiva kun kävit & kiitos kommentista!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...