11. toukokuuta 2017

SusuPetal - Vanhat poikaystävät


Vanhat poikaystävät. 
Ne istuu pyörätuoleissa, kokouksissa, jokirannassa.
Ne makaa leikkauspöydillä, hautausmailla,
Thaimaan sannassa.
Vanhat poikaystävät.

Noinhan heille käy, vanhoille poikaystäville. Elämä on armoton eikä tunne sääliä. Aika kulkee, nuoruus haihtuu, päälaki kaljuuntuu, lihas rappeutuu. Toki aika jäytää naista myös - rypistää ihon ja kuluttaa nivelet. Näissä runoissa kuultaa kirjailijan paljas ikävä niitä nuoruuden ystäviä kohtaan, jotka ovat menneet. Ikävästä kumpuaa haikeita muistoja ja viiltävää kipua. Kaikesta tästä on kaunis ja koskettava esimerkki mm. Lopullisesti nimetön runo.

Vanhat poikaystävät -kokoelmassa on runoa ja proosaa 10 vuoden ajalta, kaikkiaan 54 eripituista tekstiä. Niissä elämä ei näyttäydy siloisena silkkinä ja pehmeänä samettina, vaan aika tekee runtelevia uurteitaan. SusuPetal on piilossa pysyttelevä vimmaisen luova henkilö, joka tarkkailee ajan ilmiöitä ja itseään katveesta. Häntä ei näy suuren yleisön valtamedioissa, somessa ja blogimaailmassa kylläkin. Joskin Facebook on välillä fuckin feisbook, jonka sankareille on syytä sytyttää noitavaino! Tätä eristäytymisen ja yksityisyyden tarvetta kuvaa loistavasti myös runo Tiedostoa ei löydy. Takakannen tekstissä Etappisika - kuulemma ikoninen bloggaaja-kommentoija aikoinaan - puhuu SusuPetalin hiilikaivosmiehen työtahdista, ja sitähän se on - Susun tapa luoda ja elää:

Olen kone, kone, kone,
joka sylkee moottorin täydellä voimalla
tekstiä, kuvaa, tarinaa, juttua, runoa, piirustusta,
suoltaa sanaa, sanaa, sanaa,
enkä väsy koskaan,
koskaan, en koskaan,
eikä minuun tule mitään vikaa.

Vikaa, vikaa, vikaa.

Runojen viiltävä ironia raapii sielua, kovin surkuhupaisaa on elämä tämän päivän Suomessa, nuoruuden illuusiot karisevat ja naapureista eristäydytään. Eihän ilonpito ole sopivaa. Muutama irrallinen säe iloksenne:

  • Läpinäkyvyys hellii minimalistista autiutta, neliömetrini kylpevät saippuakuplan sisällä.
  • Minun on turha kurottaa tulevaan. Ihooni on tatuoitu menneisyys.
  • Tulla hylätyksi pudottaa nuoralta.
  • Nukut päivät pääskysenä mustalla itkulla tikatussa oksankolossa, et jaksa, et pysty, ei se käy. Kevyt nukutus ja sähköä, sinuun pitää saada virtaa...
  • Nainen luutii tieltään presidentin.

Me ihmiset emme uskalla katsoa rehellisesti peiliin, sillä pelkäämme kiiltokuvamme särkyvän. Olemme niin liberaaleja, niin suvaitsevaisia, niin vailla ennakkoluuloja, niin periaatteen miehiä ja naisia. Meillä on selkäranka suorassa. Valheellisuutemme taakse SusuPetal vie meidät mm. runoissa Osapäiväanarkisti, Ruusutapetti, Human error, Pikkutyttö ja Maria, Maria. Lainaan tähän loppuun oodin meille erinomaisille ihmisille - Suvaisevainen ihminen:

hän ei ymmärrä
miten
joku voi olla niin
suvaitsematon, suorastaan
jäykkä
tiukka
nihkeä
kukkahattu
pilkunnussija
pikkusieluinen
moralisti
hyi helvetti ja voi vittu
sellaista on vaikea suvaita


Kevyt hömppä ja itsetarkoituksellinen kiiltokuvamainen silottelu eivät ole SusuPetalin juttu. Täältä näet kaikki kirjailijalta lukemani, ja Wikipediasta voit lukea hänestä enemmän. Tätäkään runokokoelmaa ei voinut kevyellä hattarapäällä lukea. Tekstit kutsuivat eläytymään tunteisiin ja ihmisen osaan. Lopuksi on sanottava, että kirjan ulkoasu on tavattoman kaunis ja se tuntuu kovakantisena kivan jämäkältä. Loviisa Raussi on onnistunut hienosti kannen ja graafisen ilmeen suunnittelussa.

SusuPetal
Vanhat poikaystävät
Kansi Loviisa Raussi
Käsite 2017
*****
Omasta hyllystä

Kirja on uunituore ja tilattavissa täältä: Sliuhto@gmail.com / susupetal@hotmail.com


10 kommenttia:

  1. Tilasin tämän myös itselleni ja ah kun saan eläytyä satasella mukaan. Tykkään Susun suorasukaisuudesta,kaikessa mitä hän tekee. Hän on luovista luovin persoona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, hän ei silottele. Siksi kirjoitin Facebookiin, että SusuPetal luutii sinua ja minua. Hyvä on meitä erinomaisia herätellä.

      Poista
  2. Hip-hurraa mikä postaus, joka kirvoitti hymyn huulille ja kutitteli huumorihermoja! Räväkkää ja osuvaa tekstiä, mainioita värssyjä, jossa ei lillukan varsien poiminnalla niin mitään sijaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lillukan varret huitsin nevadaan! :) Susu on terävä nainen. Kirjassa oli paljon painavaa ja puhuttelevaa asiaa. Mm. pitkä runo Lillin rakkaudesta oli täyttä tragiikkaa.

      Poista
  3. Huomenta, Riitta. Ja vau, olet aikamoisen analyyttinen lukija, tämä kirjoituksesi on huisin kattava ja mielestäni olet nostanut esiin asioita, joita pyöritän päässäni! Kiitos!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu. Runoista on hyvin vaikea kirjoittaa. Kukin tulkitsee niitä niin omalla tavallaan, runojen lukeminen on erilaista kuin proosan. Mukava kuulla etten aivan metsään mennyt :)

      Poista
  4. Kunnioitan suuresti SusuPetalin päätöstä pysyä poissa (kasvona) mediasta ja keskittyä tärkeimpään eli kirjoittamiseen. Sellainen on todella harvinaista nykypäivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että suuret kustantajat edellyttävät kirjailijoidensa osallistuvan markkinointitapahtumiin. Anonymiteetti ei silloin toimi. Toki tietysti kirjailijoista lukee mieluummin kuin kaiken maailman tositeevee-pissiksistä :)

      Poista
  5. Mahtava kirjoitus, minulla sormet syyhyävät tämän kirjan pariin, mutta säästelen sitä ensi viikolle, kun on eräs muu kirja luettu pois alta. Tosin olen jo kurkkinut ja aloitellut lukemaankin tätä :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on hieno. Sanon sen siitä huolimatta että Susu on blogi- ja FB-ystäväni! :) On kiitettävä silloin kun on kiitoksen paikka.

      Poista

Thank you for your comment ♥ All comments containing an advertising link shall be removed.

Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivulta Yksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.